Söpö, pyrstötön peipon poikanen
Pihaltamme kuului kovaa linnun piipitystä. Lyhyt piippausääni oli kuin emolinnun varoitusääni, tuli mieleemme. Piipitys kuului sireenipusikosta, mutta en nähnyt siellä mitään. Nostin katseeni ylös korkeisiin pihamäntyihin, mutta sielläkään ei näkynyt mitään. Ääntä oli vaikea paikallistaa, koska se oli niin voimakas ja kaikuva. Onpa mestarinaamioituja, mietin.

Päätin mennä tyhjentämään sireenipensaan juurelta sateen täyttämän keraamisen vesiastian, joka oli helteellä toiminut yhtenä lintujen juoma- ja kylpyastiana, koska astia näytti alkaneen likaantua. Ojensin käteni kohti astian reunaa ja olin tarttumassa siihen, kun yhtäkkiä huomasin, että käteni vieressä astian reunalla oli joku ruskea mötikkä. Säikähdin ja vetäisin käteni pois astian luota. Todella pieni linnun poikanen!

- Voi, herran jestas! pääsi suustani. - Miten pieni sinä oletkaan ja niin vaarallisesti siinä liukkaan vesiastian reunalla!
Juttelin sille kuin se muka ymmärtäisi...
Poikanen ei osannut pelätä yhtään, vaikka olin lampsinut siihen viereen painavin askelin ja laittanut ison käteni ihan sen viereen. Vaikutti, ettei se edes tajunnut kenenkään tulleen lähelleen. Tottakai heti poistuin kauemmas sen luota, kun sen huomasin, ettei se säiky ja järkyty. Katselin hetken poikasta kauempaa ja se lauloi juuri sillä äänellä, jonka olimme kuulleet hetkeä aiemmin. Menin hakemaan kameran sisältä. Pian kuvasin linnun poikasta pitkällä zoom-objektiivilla kauempaa, jotta poikanen saa olla rauhassa. Makasin nurmikolla mahallani.

- Taitaa peipoilla olla jo toinen poikue tänä kesänä, arveli mieheni.
Edellisen kerran tällainen pikkiriikkinen peipon poikanen oli kuukausi sitten pihallamme.
Hain kameran lisäksi sisältä myös pienen muoviruokalusikan ja hiivin varovasti saviastian lähelle. Aloin hitaasti ja rauhallisin liikkein tyhjentää astiaa vedestä lusikalla, sillä jos poikanen luiskahtaisi astiaan, se saattaisi hukkua. Astia oli ihan liian syvä noin pienelle linnulle. Linnun poikanen aukoi suutaan, kun tyhjensin astiaa. Se odotti kai saavansa ruokaa.

Myöhemmin illalla poikasen lauluääni kantautui korviimme marjapensaiden alta. Toinen samanlainen ääni kantautui korviimme hiukan kauempaa metsästä. Peippopesueen poikasia oli siis hajaantunut laajalle.

Päätin mennä tyhjentämään sireenipensaan juurelta sateen täyttämän keraamisen vesiastian, joka oli helteellä toiminut yhtenä lintujen juoma- ja kylpyastiana, koska astia näytti alkaneen likaantua. Ojensin käteni kohti astian reunaa ja olin tarttumassa siihen, kun yhtäkkiä huomasin, että käteni vieressä astian reunalla oli joku ruskea mötikkä. Säikähdin ja vetäisin käteni pois astian luota. Todella pieni linnun poikanen!

- Voi, herran jestas! pääsi suustani. - Miten pieni sinä oletkaan ja niin vaarallisesti siinä liukkaan vesiastian reunalla!
Juttelin sille kuin se muka ymmärtäisi...
Poikanen ei osannut pelätä yhtään, vaikka olin lampsinut siihen viereen painavin askelin ja laittanut ison käteni ihan sen viereen. Vaikutti, ettei se edes tajunnut kenenkään tulleen lähelleen. Tottakai heti poistuin kauemmas sen luota, kun sen huomasin, ettei se säiky ja järkyty. Katselin hetken poikasta kauempaa ja se lauloi juuri sillä äänellä, jonka olimme kuulleet hetkeä aiemmin. Menin hakemaan kameran sisältä. Pian kuvasin linnun poikasta pitkällä zoom-objektiivilla kauempaa, jotta poikanen saa olla rauhassa. Makasin nurmikolla mahallani.

- Taitaa peipoilla olla jo toinen poikue tänä kesänä, arveli mieheni.
Edellisen kerran tällainen pikkiriikkinen peipon poikanen oli kuukausi sitten pihallamme.
Hain kameran lisäksi sisältä myös pienen muoviruokalusikan ja hiivin varovasti saviastian lähelle. Aloin hitaasti ja rauhallisin liikkein tyhjentää astiaa vedestä lusikalla, sillä jos poikanen luiskahtaisi astiaan, se saattaisi hukkua. Astia oli ihan liian syvä noin pienelle linnulle. Linnun poikanen aukoi suutaan, kun tyhjensin astiaa. Se odotti kai saavansa ruokaa.

Myöhemmin illalla poikasen lauluääni kantautui korviimme marjapensaiden alta. Toinen samanlainen ääni kantautui korviimme hiukan kauempaa metsästä. Peippopesueen poikasia oli siis hajaantunut laajalle.
Kommentit
Lähetä kommentti