Pikku lintujen piha

Surullinen murhenäytelmä kohtasi mustarastasperheitä äsken, kun harakka syöksyi niiden pesille. Harakka tuhosi täysin kaksi pihallamme olevaa mustarastaan pesää. Viiltävän kovat ja säksättävät lintujen varoitusäänet takapihaltamme kiinnittivät huomiomme ja yhtäkkiä kuului sydäntä riipaiseva pikku linnun kirkuna. Kirkuja oli mustarastaan poikanen, jonka harakka vei mukanaan. Halkovajan katon alla olleeseen pesään jäi harakan hyökkäyksen seurauksena kaksi kuollutta poikasta ja yksi vakavasti haavoittunut poikanen, joka kuoli pian saamiinsa vakaviin vammoihin. Toinen pesä toisessa halkokatoksessa, laatikon alla piilossa oleva Pirkko Töpöhäntä -mustarastasnaaraan koti, koki myöhemmin saman kohtalon harakan hyökättyä myös sinne. Heti onnettomuuden jälkeen mustarastasisä nökötti erittäin pitkään paikallaan männyn oksalla poikasille tarkoitettu matoruoka-annos suussaan. Se ei enää lentänyt pesälle viemään ruokaa, kun siellä ei ollut  ketään, jolle ruokaa antaa. Äiti-mustarastas ...

Pihallamme on haudonnassa kaksi mustarastaspoikuetta. Molemmat mustarastaspesät on kyhätty pihan puuvajoihin halkopinojen päälle. Kuvassa jomman kumman pesän uros. Toinen pesistä on tehty kumollaan olevan, käytöstä poistetun pienen kirjoituspöytälaatikon alle. Laatikonaluspesässä, kaikkien katseilta piilossa, hautoo pyrstötön mustarastasnaaras, jonka olemme ristineet Pirkko Töpöhännäksi. Toisessa pesässä halkovajan katon alla, korkealla halkokasan päällä, pilkistää monta huojuvaista ja haituvahöyhenistä nahkapäätä. Seuraamme pesintää mielenkiinnolla kaukaa, sillä täytyyhän linnuille kotirauha antaa. Vanhemmilla riittääkin kiirettä, jotta pienokaiset saavat riittävästi ruokaa kasvaakseen. Pihalta ja lähimetsiköstä löytyy paljon pulleita matoja. Ruokaa tuova mustarastas pysähtyy aina tietylle oksalle ennen pesään menoa. Mustarastaan laulu on kaunista lurittelua ja se kuuluu kauas, etenkin illalla, kun tienoo, metsä ja pihapiirit ovat hiljaisia.